.jpg)
Alkuvuosi 2026 oli monelle sähkönkäyttäjälle kallis. Mediassa puhuttiin paljon ja hartaasti korkeista hinnoista, ja syystäkin. Kevään edetessä tilanne alkoi kuitenkin normalisoitua, mutta keskihinnat olivat silti odotettua korkeammat.
Mitä oikeastaan tapahtui, ja mitkä tekijät vaikuttivat sähkön hintaan keväällä?
Tämä blogiteksti on kirjoitettu versio aihetta käsittelevästä Youtube-videostamme, jolla Cactoksen sähkömarkkina-analyytikko ja treidaaja Väinö Tuuli käy läpi keskeisimmät huomiot kevään sähkömarkkinoista.
Tammikuun ja helmikuun korkeat hinnat ovat taittuneet, mikä oli odotettu kehityssuunta. Suomen sähkön keskihinta on laskenut selvästi alkuvuoteen verrattuna. Silti kokonaiskuva on selvä: tämä vuosi on ollut selvästi kalliimpi kuin 2025, erityisesti Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Viime vuosi oli poikkeuksellisen halpa, ja vaikka hinnat todennäköisesti laskevat kesän myötä entisestään, keskihinnat tuskin laskevat viime vuoden tasolle.
Hintoihin vaikuttivat keväällä sekä kansainväliset konfliktit että odottamattomat sääolosuhteet.
Pohjoismaiden lisäksi myös Keski-Euroopan maiden tämän vuoden keskihinnat ovat korkeampia kuin viime vuonna. Vaikka nämä hinnat eivät ole täysin vertailukelpoisia siksi, että tarkasteltu ajanjakso on eri pituinen, halusimme silti tutkia korkeampien keskihintojen taustoja.
Lähi-idän tilanne ja Hormuzinsalmen sulku ovat vaikeuttaneet LNG-laivojen saapumista Eurooppaan, mikä on nostanut maakaasun hintaa. Koska Keski-Euroopassa kaasua käytetään edelleen sähköntuotannossa, on kaasun hinta nostanut sen keskihintaa.
Suomi on suurelti välttynyt Hormuzinsalmen sulun aiheuttamalta tilanteelta, koska kaasua ei käytännössä käytetä ollenkaan kotimaisessa sähköntuotannossa.
Vaikka kaasun hinta on nostanut sähkön hintaa Keski-Euroopassa, eivät näiden maiden keskihinnat ole kuitenkaan nousseet todella korkeiksi. Korkeaa kaasun hintaa on tasapainottanut kasvanut aurinkotuotantokapasiteetti, joka yhdistettynä kalliiden kaasupohjaisten tuotantomuotojen kanssa aiheuttaa suurta hinnan volatiliteettia päivän aikana. Hinnat muodostavat päivän aikana V-kirjaimen muodon, kun yöllä ja iltapäivällä hinta on korkea, mutta kirkkaana päivänä aurinkovoiman tuotanto painaa hinnan nollaan tai jopa negatiiviseksi. Negatiiviset hinnat päivällä ajavat puolestaan kaasuturbiinit alas, koska ne eivät halua tuottaa sähköä negatiivisella hinnalla. Illan hintaa nostaakin entisestään se, että kaasuturbiinit pitää kylmäkäynnistää uudelleen, mikä on tuottajalle kallista ja hinnoitellaan mukaan sähkön hintaan.
Esimerkiksi eräänä toukokuun sunnuntaina varttihinta painui lähelle -500 €/MWh Keski-Euroopassa. Hinta vajosi useampaan otteeseen kevään aikana lähelle lattiahintaa -500 €/MWh, ja tämän seurauksena lattiahintaa laskettiin -500 -> -600 €/MWh. Tämä laski hintalattian uudelle tasolle myös Suomessa.
Pohjoismaisessa sähköjärjestelmässä Norjalla on keskeinen rooli: sen suuret vesivarastot vaikuttavat koko alueen hintoihin. Tänä vuonna Norjassa koettiin hyvin vähäluminen sekä kylmin talvi sitten vuoden 2010, ja vesivarastoista puuttuu tällä hetkellä noin 25 TWh energiaa verrattuna tavanomaiseen tasoon. Vertailun vuoksi Suomen koko vuosittainen sähkönkulutus on noin 85–90 TWh. Tämä on nostanut Pohjoismaiden yleistä hintatasoa.
Tilannetta vaikeuttaa se, että vaje on erityisen suuri Etelä-Norjassa, missä kulutus on suurinta ja josta siirretään paljon sähköä Keski-Eurooppaan. Siirtoyhteyksien kapasiteetti Norjan sisällä ei riitä siirtämään riittävästi pohjoisessa tuotettua sähköä etelään, mikä on pitänyt yllä korkeaa hintatasoa.
Suomessa hintoja on nostanut Norjan vesitilanteen lisäksi se, että iso osa ydinvoiman tuotantokapasiteettia on ollut poissa käytöstä huoltojen takia: keväällä huollot koskivat noin 1000 MW ydinvoimatuotantoa. Syksyllä tilanne kiristyy entisestään, kun huoltojen päällekkäisyys voi poistaa pelistä jopa yli 2 000 MW ydinvoimakapasiteettia. Kun Suomen sähkönkulutus liikkuu 7 000–9 000 MW:n välillä, on tuo määrä hyvin merkittävä, erityisesti tuulettomina jaksoina.
Sähkömarkkinoiden tulevaisuuteen liittyy useita avoimia kysymyksiä, jotka ovat herättäneet laajaa keskustelua kevään aikana.
Uudet kulutusinvestoinnit, kuten datakeskukset ja Kokkolaan suunniteltu alumiinitehdas, herättävät kysymyksiä liittyen siihen, nouseeko sähkön hinta entisestään. Esimerkiksi Kokkolan alumiinitehtaan sähkönkulutus kattaisi lähes 10% koko Suomen sähkönkulutuksesta.
Avoimilla sähkömarkkinoilla lisääntyvä kysyntä nostaa hintaa, mutta korkeampi hinta houkuttelee myös lisää tuotantokapasiteettia, joka puolestaan laskee sähkön hintaa. Kyse on tasapainosta, ei yksioikoisesta hintojen noususta.
Tuotanto- ja siirtoyhteysinvestoinneissa on myös epävarmuutta. Kemijärven kunta kielsi pumppuvoimalaitosten rakentamisen alueelleen, mikä sulkee pois useita suunniteltuja hankkeita. Ruotsi taas on keskeyttänyt uuden siirtoyhteyden rakentamisen Tanskan kanssa EU:n pullonkaulatuottoihin liittyvän kiistan vuoksi, ja harkitsee myös Suomen ja Ruotsin välisten rajasiirtoyhteyksien rakentamista uudelleen saman päätöksen seurauksena.
Mistä pullonkaulatuottoihin liittyvässä kiistassa on kyse? Kun sähkönsiirtoverkko on ruuhkautunut eikä sähkö pääse virtaamaan vapaasti alueelta toiselle, syntyy maiden välille hintaeroja. Näistä hintaeroista kerättäviä tuloja kutsutaan pullonkaulatuotoiksi. Ruotsi kerää niitä merkittävästi viedessään sähköä naapurimaihin Tanskaan, Suomeen ja Saksaan, arvion mukaan jopa 130 miljardia kruunua seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kiista EU:n komission kanssa syntyi siitä, mihin rahat saa käyttää: Ruotsi haluaa ohjata ne uuden tuotantokapasiteetin, käytännössä ydinvoiman, rahoittamiseen, kun taas komission ehdotuksen mukaan ne tulisi kohdentaa siirtoverkon kehittämiseen.
Kevät 2026 sähkömarkkinoilla on ollut monen tekijän summa: kuiva talvi Norjassa, maakaasun hinta Keski-Euroopassa sekä ydinvoimahuollot ovat kaikki vaikuttaneet sähkön hintaan. Avoimia kysymyksiä taas herättävät tulevat investoinnit. Hinnat ovat laskeneet alkuvuodesta, mutta pysyvät korkeampana kuin vuosi sitten.
Palataan kesän jälkeen siihen, miten lämpimät kuukaudet ovat vaikuttaneet hintoihin, ja onko viilennystarve Suomessa nostanut sähkönkulutusta odotetusti.
.jpg)
