.jpg)
Sähkövarastot ovat nousseet keskeiseksi osaksi energiajärjestelmää. Kun uusiutuvan energian määrä kasvaa ja sähkönkulutus sähköistymisen myötä lisääntyy, tarvitaan joustoa tarjoavia ratkaisuja, jotka pystyvät tasapainottamaan tuotantoa ja kulutusta.
Tässä kohtaa kuvaan astuvat verkkomittakaavan sähkövarastot, eli akkuteknologiaan perustuvat suuren mittakaavan energiavarastojärjestelmät.
Tässä artikkelissa käymme läpi:
Verkkomittakaavan sähkövarastolla tarkoitetaan tyypillisesti vähintään megawatin tehoista akkuteknologiaan perustuvaa energiavarastoa, joka on suunniteltu osallistumaan aktiivisesti sähkömarkkinoille ja tukemaan sähköjärjestelmän toimintaa.
Suomessa yksi käytännön raja sähkövarastojen koon määrittelyssä liittyy verkkoliitäntöihin. Alle 1 MW liittymät luokitellaan yleensä Fingridin määrittelyssä A-tyypin sähkövarastoiksi, joissa tekniset vaatimukset ja käyttöönottoprosessi ovat kevyempiä.
1 MW ja sitä suuremmat liittymät kuuluvat puolestaan B-tyypin sähkövarastoihin, joihin liittyy enemmän teknisiä vaatimuksia, testejä ja esimerkiksi sähköverkon tukemiseen liittyviä ominaisuuksia. Tämä tekee projekteista monimutkaisempia, mutta mahdollistaa myös laajemman osallistumisen sähkömarkkinoille.
Monet verkkomittakaavan hankkeet sijoittuvatkin kokoluokkaan 1–50 MW. Myös pienempiä järjestelmiä käytetään kuitenkin aktiivisesti sähkömarkkinoilla: tietotekniikan avulla useita akustoja voidaan yhdistää virtuaaliseksi kokonaisuudeksi. Näin esimerkiksi Cactoksen yritysasiakkaat voivat osallistua markkinoille myös pienemmillä sähkövarastoilla.
Usein verkkomittakaavan hankkeet ovat erillisille tonteille rakennettavia sähkövarastoja, jotka liitetään suoraan sähköverkkoon jakelu- tai kantaverkon kautta ja joiden päätehtävä on osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille.
Järjestelmä voi kuitenkin sijaita myös kiinteistön yhteydessä, jolloin se voi markkinoille osallistumisen lisäksi tasata kulutuspiikkejä ja siirtää sähkön käyttöä edullisille tunneille.
Mikäli sähkövarasto sijoitetaan voimalaitoksen, kuten esimerkiksi tuuli-, aurinko- tai vesivoimalaitoksen yhteyteen, ja kokonaisuutta ohjaa yhteinen säätäjä, puhutaan tällöin hybridivoimalaitoksesta.
Sähköjärjestelmä muuttuu nopeasti. Uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, tuotanto vaihtelee säätilan mukaan. Samalla sähkönkulutus kasvaa esimerkiksi sähköistymisen ja datakeskusten myötä.
Sähkövarastot auttavat tasapainottamaan tätä kokonaisuutta.
Niiden avulla voidaan esimerkiksi:
Monet suuremmat sähkövarastohankkeet ovat sijoituskohteita, joiden avulla pyritään saamaan tuottoja sähkömarkkinoilta. Tähän asti monet sähkövarastohankkeet ovat saaneet merkittävän osan tuotoistaan reservimarkkinoilta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kantaverkkoyhtiö (Suomessa Fingrid) maksaa korvauksia sähkövaraston tekemästä työstä, eli akun purkamisesta tai latauksesta sähköverkon tarpeen mukaan.
Tulevaisuudessa tuottoja haetaan todennäköisesti enemmän tukkusähkömarkkinoilla sekä sähköverkon paikallisten pullonkaulojen hallinnassa.
Verkkomittakaavan sähkövarastot tuottavat myös laajemman markkinaosallistumisen ja kantaverkon tukemisen lisäksi paikallisia hyötyjä. Kun sähköverkossa syntyy paikallisia kapasiteettirajoitteita, varasto voi toimia nopeana ja kustannustehokkaana vaihtoehtona verkon vahvistamiselle. Tämä auttaa paikallisverkkoyhtiöiden toimintaa.
Kiinteistöille, joiden sähkönkulutus on merkittävää, sähkövarasto voi puolestaan tuoda hyötyjä markkinaosallistumisen lisäksi esimerkiksi leikkaamalla kulutushuippuja ja vähentäen tehomaksuja.
Verkkomittakaavan projektin valmistumiseen vaaditaan monen osa-alueen yhteispeliä.
Projektin lähtötilanne voi vaihdella paljon: joillakin asiakkailla on vasta alustava idea, kun taas toisilla tontti ja verkkoliitäntä ovat jo valmiina.
Tyypillinen projekti etenee kuitenkin suunnilleen näin:
Aluksi selvitetään projektin perusedellytykset:
Usein verkkomittakaavan projekteissa on tavoitteena oma liittymä sähkövarastolle, kun tilaajalla ei ole riittävän suuren sähkönkulutuksen omaavaa kiinteistöä valmiina. Kuitenkin sähkövaraston toimiessa myös kiinteistön hyväksi, on yhteinen liittymä tarpeellinen. Jos tavoitteena on asentaa sähkövarasto olemassa olevan kiinteistön yhteyteen, pystymme sähkönjakelun pääkaavion perusteella esittämään mielestämme hyvää ratkaisua kohteeseen. Isoihin kulutuskohteisiin on usein mahdollista asentaa verkkomittakaavan sähkövarasto.
Sähköliittymän hankkiminen tai korottaminen on projektin tilaajan vastuulla. 1.6.2026 alkaen Fingrid edellyttää erillistä hyväksyntää liittymissopimukselle: koko maassa yli 2 MW:n hankkeissa, tietyillä alueilla jo yli 1 MW:n sähkövarastoissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Fingridille tehdään liittymissopimushakemus, jossa pyydetään lupa liittymissopimuksen solmimiseen tai olemassa olevan liittymän tehon korottamiseen.
Ensimmäinen askel on olla yhteydessä paikalliseen jakeluverkkoyhtiöön. Jakeluverkkoyhtiö voi tehdä Fingridille liityntäkyselyn jo ennen rakentamisluvan saamista, ja lainvoimaisen rakentamisluvan jälkeen liittymissopimushakemuksen. Asian selvittäminen kannattaa aloittaa jo kartoitusvaiheessa, sillä se voi vaikuttaa hankkeen aikatauluun ja sijainnin valintaan. Menettely koskee myös nykyisen sähköliittymän muutosta, jossa esimerkiksi 2 MW:n kulutusliittymään lisätään sähkövarasto.
Seuraavaksi käynnistyy lupaprosessi. Useimmissa tapauksissa tarvitaan vähintään rakentamislupa, joka haetaan kunnalta.
Lupahakemusta varten tarvitaan esimerkiksi asemapiirros ja tekniset suunnitelmat. Luvitus on projektin tilaajan vastuulla. Toteuttaessasi hankkeesi kanssamme toimitamme sähkövarastoon liittyvät tarvittavat dokumentit ja olemme tukena lupaprosessin aikana.
Tässä vaiheessa käydään usein keskusteluja myös:
Lupaprosessin kesto vaihtelee kunnittain, mutta tyypillisesti luvituksen läpimenoaika on n. 2-3 kuukautta.
Kun luvat ja verkkoliitäntä ovat kunnossa, projekti voidaan rakentaa. Cactoksen verkkomittakaavan projekteissa asiakas vastaa lähtökohtaisesti maanrakennus- ja perustustöistä.
Projektin toteutusvaihe sisältää tyypillisesti:
Kun akkujärjestelmä on otettu käyttöön, suoritetaan tarvittavat Fingridin SJV- ja reservimarkkinatestit (Sähkövarastojen järjestelmätekniset vaatimukset SJV2024). Paikallinen jakeluverkkoyhtiö (DSO) hyväksyy SJV-testiraportin, jonka jälkeen sähkövarasto voi aloittaa kaupallisen toiminnan sähkön tukkumarkkinoilla (day-ahead ja intraday).
Reservimarkkinoille osallistuminen edellyttää lisäksi Fingridin hyväksyntää reservimarkkinatestiraportille. Hyväksynnän jälkeen sähkövarasto voi osallistua myös reservimarkkinoille.
Tämän jälkeen järjestelmä siirtyy normaaliin operointiin ja alkaa tuottaa arvoa sähkömarkkinoilla. Cactoksen verkkomittakaavan projektien keskimääräinen kesto on 9 kuukautta aloituspalaverista käyttöönottoon.
Kun sähkövarasto on käyttövalmis, sen arvo syntyy operoinnista.
Tämä tarkoittaa esimerkiksi:
Modernit sähkövarastot toimivat pitkälti automatisoidusti ohjelmiston avulla, joka optimoi akun käyttöä markkinoiden ja verkon tarpeiden mukaan.
Monet sähkövarastotoimijat ulkoistavat ohjelmiston, mutta esimerkiksi Cactos tarjoaa täyden palvelun: rakennamme, asennamme ja ohjaamme sähkövarastoja. Oma ohjelmistomme Cactos Spine on Suomessa kehitetty ja täysin Cactoksen hallinnoima, tietoturvallinen ohjelmisto, joka mahdollistaa sähkövaraston optimaalisen toiminnan 24/7.
On myös tärkeää, että sähkövarasto toimii luotettavasti ja voit siten tuottaa omistajalleen arvoa pitkään. Cactos tarjoaa omille sähkövarastoilleen kattavan täystakuun: leasingilla hankituissa sähkövarastoissa takuun kesto on 10 vuotta, ja suoraan ostetuilla sähkövarastoilla 2 vuotta, jota voi pidentää lisämaksusta.
Sähkövarastojen rooli ja markkina ovat kasvaneet nopeasti. Markkinoiden kehittyessä hankkeiden kannattavuuteen vaikuttaa kyvykkyys osallistua monipuolisesti eri sähkömarkkinoille sekä hankkeen toteutuksen nopeus, laatu ja kustannustehokkuus. Lue lisää sähkövarastoista sijoituskohteina ja niiden tuottojen tulevaisuudesta täältä.
Tähän asti monet hankkeet ovat keskittyneet reservimarkkinoihin, mutta tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia syntyy esimerkiksi:
Sähkövarastojen sijainnilla voi tulevaisuudessa olla yhä suurempi merkitys. Esimerkiksi tuotannon tai kulutuksen läheisyydessä sijaitsevat varastot voivat tarjota erityisen arvokasta joustoa sähköverkolle.
Ei tule myöskään unohtaa isojen kulutuskohteiden yhteyteen asennettavia sähkövarastoja, jotka voivat yhdistää markkinaosallistumisen sekä paikallisten hyötyjen tuottamisen. Sähkön hintojen vaihtelu on Suomessa yleistä todennäköisesti myös tulevaisuudessa, ja tehomaksujen välttäminen tai niiden pienentäminen on taloudellisesti kannattavaa riippumatta siitä, miten esimerkiksi reservimarkkinoiden tuotot kehittyvät.
Sähkövarastoteknologia kehittyy nopeasti, mutta yksi tärkeä näkökulma on järjestelmien tietoturva ja ohjausjärjestelmät.
Sähkövarastot ovat osa kriittistä infrastruktuuria, joten niiden hallintajärjestelmien turvallisuus on tärkeää koko sähköjärjestelmän kannalta. Huono tietoturva voi pahimmassa tapauksessa mahdollistaa murtautumisen sähkövaraston ohjausjärjestelmään, ja aiheuttaa häiriöitä sähköverkossa. Tällä voi olla isoja vaikutuksia yhteiskunnan toimintakykyyn.
Siksi laitteiston ja ohjausjärjestelmien alkuperä voi tulevaisuudessa olla yhä merkittävämpi tekijä hankkeiden toteutuksessa. Voi hyvin olla mahdollista, että EU kieltäisi esimerkiksi kiinalaisia järjestelmiä ohjaavien laitteiden kytkemisen kriittiseen infrastruktuuriin, jota sähköverkko kieltämättä on.
Cactoksen tuotteissa hyödynnetään ainoastaan suomalaista ja eurooppalaista älykästä teknologiaa, minkä johdosta olemme aidosti kyberturvallinen vaihtoehto.
Verkkomittakaavan sähkövarastot ovat keskeinen osa tulevaisuuden energiajärjestelmää. Ne mahdollistavat uusiutuvan energian tehokkaampaa hyödyntämistä, sähköjärjestelmän tasapainottamista, paikallisten sähköverkkojen joustoa, sekä uusia liiketoimintamahdollisuuksia sähkömarkkinoilla.
Isot sähkövarastohankkeet ovat kiinnostavia sijoituskohteita, joilla on myös tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä yhteiskunnan sähköistyessä ja uusiutuvan energian lisääntyessä. Siksi verkkomittakaavan sähkövarastot ovat tärkeä osa tulevaisuuden hajautettua energiainfrastruktuuria.
