Tammikuu oli Suomen sähkömarkkinoilla poikkeuksellinen. Sähkön hinta oli keskimäärin yli kaksi kertaa korkeampi kuin vuotta aiemmin, ja ajoittain nähtiin tilanteita, joissa aurinkovoima tuotti enemmän sähköä kuin tuulivoima keskellä pimeää talvea.
Mistä tämä johtui, ja mitä tammikuu kertoo sähkömarkkinoiden toiminnasta?
Tämä blogiteksti on kirjoitettu versio aihetta käsittelevästä Youtube-videostamme, jolla Cactoksen sähkömarkkina-analyytikko ja treidaaja Väinö Tuuli käy läpi keskeisimmät huomiot tammikuun sähkömarkkinoista.
Kun tarkastellaan Suomen, Viron ja Ruotsin tammikuun keskihintoja, yleinen hintataso oli korkea ja päivittäinen vaihtelu suurta.
Kun keskitytään pelkästään Suomeen ja tarkastellaan viikkokeskiarvoja, kuva selkeytyy entisestään: tammikuu oli keskimäärin yli kaksinkertaisesti viime vuotta kalliimpi.
Korkeiden hintojen taustalla oli ennen kaikkea kylmempi sää ja selvästi heikompi tuulivoimatuotanto, vaikka Suomessa on käytössä enemmän tuulivoimakapasiteettia kuin koskaan aiemmin.
Joulukuun lopussa sähkömarkkina hinnoitteli tammikuun sähkön noin 60 €/MWh tasolle. Tämä näkyy sähköjohdannaisissa, eli sopimuksissa, joilla sovitaan sähkön hinnasta etukäteen tulevalle ajanjaksolle. Johdannaisten hinta kuvastaa markkinoiden senhetkistä näkemystä kyseisen ajanjakson keskimääräisestä hintatasosta.
Toteutuneet hinnat olivat kuitenkin selvästi tätä korkeampia. Yksinkertaistaen: ne, jotka olivat ostaneet sähköä ennakkoon johdannaishintaan, muodostuivat tammikuun lopussa voittajiksi.
Syynä suureen eroon toteutuneen ja ennustetun hinnan välillä oli ennen kaikkea tuulivoiman toteutuneen ja ennustetun tuotannon välinen ero.
Kun verrataan Fingridin tammikuun tuulivoimaennusteita ja toteutunutta tuotantoa tänä ja viime vuonna, nousee esiin selkeitä eroja. Viime vuonna tuulivoimassa nähtiin korkeita tuotantopiikkejä läpi kuukauden. Tänä vuonna erityisesti 19. tammikuuta alkaen tuotanto jäi hyvin matalaksi.
Samalla ennustevirheet olivat selvästi suurempia ja toistuivat useammin kuin vuotta aiemmin. Ennustevirheitä esiintyy aina, mutta tammikuussa ne olivat poikkeuksellisen suuria.
Yksi keskeinen syy heikkoon tuulivoimatuotantoon oli tuulivoimaloiden lapojen jäätyminen. Tämä on ilmiö, josta monella saattaa olla väärä käsitys.
Lapojen jäätyminen ei nimittäin tyypillisesti tapahdu kovimmilla pakkasilla, vaan lämpötilan ollessa lähellä nollaa, jolloin ilmankosteus on korkea. Tuulivoimalat toimivat satojen metrien korkeudessa, missä lämpötila voi olla pakkasella, vaikka maanpinnalla olisi plussaa. Tällöin vesihöyry tiivistyy lapoihin ja muodostaa jäätä.
Jää muuttaa lapojen aerodynamiikkaa ja nostaa tuulennopeutta, joka tarvitaan voimalan käynnistymiseen. Lopputuloksena tuotanto jää alhaiseksi, vaikka tuulisikin.
Tästä seurasi tammikuussa hyvin poikkeuksellinen tilanne: aurinkovoima tuotti ajoittain keskellä päivää enemmän sähköä kuin tuulivoima, vaikka aurinkokaan ei luonnollisesti talvella juuri paista.
Sähkömarkkinoiden kannalta oleellista eivät ole yksittäiset Fingridin ennusteet, vaan tuottajien omat ennusteet ja niiden virheet. Kun tuotanto jää ennustettua pienemmäksi, markkinoiden on korjattava tilanne nopeasti, jotta sähköjärjestelmä pysyy tasapainossa.
Tämä tapahtuu usealla tasolla:
Day-ahead-markkina, jossa seuraavan päivän tuotanto ja kulutus suunnitellaan
Intraday-markkina, jossa virheitä korjataan vielä saman vuorokauden aikana
Reservimarkkinat, joita Fingrid käyttää viime kädessä tasapainottamaan järjestelmää
Mitä myöhemmässä vaiheessa virhe korjataan, sitä kalliimmaksi se yleensä tulee virheen tekijälle.
Tammikuun tilanteen pohjalta voidaan myös tehdä mielenkiintoista analyysia alueellisista eroista. Suurin osa Suomen tuulivoimasta sijaitsee länsirannikolla, missä lämpötila oli useana päivänä nollan tuntumassa, ja muodosti otolliset olosuhteet jäätymiselle. Samaan aikaan Itä-Suomessa lämpötila pysyi pakkasen puolella, mutta sinne ei ole rakennettu tuulivoimaa muun muassa puolustusvoimien tutkatoiminnan vuoksi.
Herääkin kysymys: voisiko tuulivoiman maantieteellisesti hajautetumpi rakentaminen vähentää tuotannon yhtäaikaisia notkahduksia ja tasata hintavaihtelua?
Tammikuun sähkömarkkinat muistuttivat siitä, kuinka herkkä järjestelmä on sääolosuhteille, ja kuinka ennusteiden pettäessä jousto on elintärkeää. Seuraavaksi katse kääntyy helmikuuhun: miten markkinat ovat kehittyneet, ja näkyykö esimerkiksi hiihtolomien vaikutus kulutuksessa ja hinnoissa?
Siitä lisää seuraavassa katsauksessa.
